Olli-Pekka Peltola puhdistuspuuhissa. Taustalla seuratoveri Rami Mäkelä.


Porin Prikaatin tulo Säkylään käynnisti seuran riveissä todellisen ampumahiihtobuumin. Esimerkit löytyivät läheltä, sillä Eero Laineen, Teuvo Pirisen, Heikki Ikolan, Mauri Lahtelan, Antti Narmion, Jorma Vainionpään, Kari Saarelan ja Harri Elorannan kaltaiset tähtiurheilijat innostivat myös nuorempaa polvea tutustumaan lajin saloihin.

Vaikka kaikki eivät oman seuran riveissä kilpailleetkaan, auttoivat he nuoria silti mielellään pääsemään kiinni lajin saloihin.

Hiihto- ja ampumahiihtojaoston yhdistyessä 1970-luvulla, Veikko Lehtimäestä tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän loi perustan toiminnalle ja harjoituskulttuurille, joka nosti Säkylän Urheilijat 1990-luvun alkupuolella kahteen otteeseen Suomen parhaaksi ampumahiihtoseuraksi.

Veikko toimi itsenäisesti ja hyvin aktiivisesti. Jo vuonna 1974 seura teki hänen esityksestään anomuksen ampumahiihdon SM-kilpailuiden järjestämiseksi Säkylässä. Niitä ei kokemattomuuteen vedoten kuitenkaan liiton taholta myönnetty.

Kolme vuotta myöhemmin kuitenkin tärppäsi. Seura sai järjestettäväkseen valtakunnalliset ampumahiihdon Poikapäivät, joita voidaan pitää nuorten SM-tason kilpailuina. Tästä alkoi kehitys, joka johti useiden pienempien SM-kilpailujen kautta lajin huipentumaan – televisioitujen miesten ja naisten SM I-kisojen järjestämiseen Huovinrinteellä helmikuussa vuonna 1990.

Veikko Lehtimäki oli seurassa ampumahiihdon kehittämisen pioneeri. Kun urheilussa niin tutun aaltoliikkeen, nousun, kukoistuksen ja hiipumisen lakastumisvaihe oli lajissa pahimmillaan, jaksoi Veikon poika Timo puurtaa nuorten valmennuksen parissa. Hän ohjasi, valmensi ja järjesteli lajin asioita huolimatta siitä, että asui perheineen monen kymmenen kilometrin päässä Säkylästä.

Ampumahiihdon noustua aikoinaan Säkylässä valtalajiksi sovittiin yhdessä Köyliön Lallien kanssa, että varsinaiset hiihtoon keskittyvät urheilijat siirtyvät jatkossa edustamaan köyliöläisseuraa. Vastaavanlaista siirtymistä tapahtui seurojen välillä toki myös toisinpäin.

Säkylän Urheilijat teki lähes parin vuosikymmenen ajan valtakunnallisella ja osittain myös kansainvälisellä tasolla kovaa tulosta. Kultainen SM-mitalien ketju sai jatkoa vuosi vuoden perään, kun erityisesti nuoret pyssytaiturit, tytöt ja pojat, kahmivat mitaleita ampumahiihdon ja ampumajuoksun mestaruuskisoista.

Harjoitteluun panostettiin myös innolla. Syksyinen perinne vei vuosittain bussilastillisen urheilijoita lumileirille Muonion Olokselle. Siellä nuoret pääsivät latu-urilla seuraamaan oman harjoittelunsa ohella myös maailman huippujen tekemisiä. Myöhemmin Muonio vaihtui Vuokattiin, mutta tekemisen meininki säilyi samana.

Ampumahiihdon pm-viestimestarit joukkuepotretissa 1980-luvun alussa.
Alhaalla vasemmalta Mikko Alho, Jani Luhtala ja Hannu Luoto, Jyrki Lahtela, Pekka Peippo ja Sanna Metsänranta,  Juha Pekka Virtanen, Antti Seppälä ja Jussi Kompuinen, Ari Vainio, Timo Salonen ja Riku Suikkanen.

Ampumahiihdon kultavuosien takaa löytyy monta ahkeraa tekijää. Seppo Kompuinen toimi aikanaan liiton päävalmentajana ja Veikko Lehtimäki nuorten ja naisten MM-ryhmän vetäjänä. Ison kiitoksen seuratyöstään ansaitsevat Mauri Lahtela, Antti Narmio, Jorma Vainionpää ja Esko Luhtala sekä tietysti urheilevien nuorten vanhemmat.

Säkyläläisen ampumahiihdon kotipesä, Huovinrinteen Hiihtokeskus, saatiin aikanaan käyttöön Porin Prikaatin suosiollisella avustuksella.

Hiihtokeskus on toiminut sittemmin monien arvokisojen näyttämönä. Televisiointien kautta ne ovat taanneet hienoa valtakunnallista näkyvyyttä myös omalle seuralle ja sen tasokkaille urheilijoille.

Ampumajuoksun M15-sarjan pronssijoukkue Oulun SM-kisoista 2014: Lauri Joukas (vas), Eero Joukas ja Tuomas Seppälä.