Jäähalli Säkylään
Säkylän Urheilijoiden toiminnassa yhä suurempia harrastajamääriä keräsi jääkiekko 1970-luvulta alkaen jääkiekkojaoston siipien suojaan. Pelipaikka oli Lännen Tehtaiden alueella, minne tehtaan toimitusjohtajan Pentti Perttulin suosiollisella myötävaikutuksella oli rakennettu jääkiekkokaukalo ja pukukoppiparakki. Pelaajien taitotason karttuessa nousi jaosto Lännen Kiekko- nimisenä Suomen Jääkiekkoliiton sarjajärjestelmässä yhä korkeammalle monessa ikäkausisarjassa. Syksyisin aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin halusivat pelaajat päästä jääharjoitteluun ennen sarjakauden avauksia. Ratkaisuna oli lähteä harjoituksiin lähikaupunkien tekojäille ja jäähalleihin. Mutta ulkopaikkakuntalaisille sieltä sai ostaa jääaikaa vain ns. lepakkovuoroilta, kello 21.00 jälkeen. Seuran piirissä alkoi nurina. Vanhemmat olivat kauhuissaan nuorten pelaajien yli puolen yön kestävien harjoitusmatkojen vuoksi.
Ruvettiin puhumaan tekojääradan rakentamisesta Säkylään. Keskustelut olivat haikailevan tunnustelevia rakennussuunnitelmia noin kymmenen vuoden ajan, kunnes kolmas yrityskerta tuotti tulosta. Kotipaikkakunnan luistelujääajan tarve oli kasvanut niin suureksi, että kansalaisaloitteen pohjalta vuonna 1991 kutsuttiin koolle yleinen kokous käsittelemään asiaa. Aloitteen tekijät olivat Seppo Luoto, Tapio Perttuli ja Juha Mäkitalo. Ensimmäisessä kokoontumisessa 15.5.1991 päätettiin perustaa työryhmä selvittämään ja laatimaan tekojääradan suunnitelmat. Ryhmässä oli mukana kunnallispoliitikkoja, talouselämän sekä urheiluseuran edustajia. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Säkylän Urheilijoiden puheenjohtaja Olavi Mäkinen.
Suunnittelusta ja rahoituksesta
Alkoi uuvuttava talkootyö. Ei niin fyysinen kuin 60 vuotta aikaisemmin Honkalan urheilukentän rakentamisurakassa, mutta aikaa vievä, palavaa uskoa hankkeen toteutumiseen vaativa. Työryhmä suunnitteli ja neuvotteli jäähallihankkeesta keskuudessaan ja mahdollisten rahoittajien kanssa. Ryhmä teki kymmenkunta tutustumismatkaa erilaisiin jäähalleihin tavoitteenaan kartoittaa niiden huonot puolet niin, ettei samoja virheitä tehtäisi oman hallin rakentamisessa. Kun julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua hallihanketta vastaan ja sen puolesta, joutuivat hankemiehet monin tavoin puolustamaan asiaansa. Ja kun myös Säkylän kunnanvaltuustossa ja hallituksessa oli vaikutusvaltaisia hallihankkeen vastustajia, näytti välillä jo siltä, ettei rahoitusta saada järjestymään.
Hallia suunniteltiin ja etsittiin sille rahoitusta. Tekojääratahanke muuttui oikeaksi jäähallihankkeeksi. Lupauksia rahoituksesta haettiin Säkylän, Euran ja Köyliön kunnilta, yrityksiltä ja yksityisiltä. Työryhmän jäsenet kiersivät ja lobbasivat puheenjohtajan johdolla eri tilaisuuksissa. Lopulta oltiin tilanteessa, jolloin oli perustettava osakeyhtiö liiketoimintamuodoksi. Säkylän Urheilijat ry otti riskin ja perusti 7.7.1995 jäähalliyhtiön nimeltään Pyhäjärviseudun Jäähalli Oy Säkylä.
Ensimmäiseen hallitukseen nimettiin Olavi Mäkinen puheenjohtajana ja muiksi jäseniksi Erkki Lepistö, Arto Saarinen, Seppo Luoto, Raimo Salo ja Pekka Salomaa. Yhtiön hallitus teki aivan aluksi työskentelynsä perustaksi neljä kirjaamatonta, merkittävää päätöstä:
1. Säkylään on saatava jäähalli, ei tekojäärataa.
2. Jos rakentamiseen tarvittava rahoitus ei ole kokonaisuudessaan yhtiön hallussa, hallitus ei rakentamista aloita.
3. Jäähallin valmistuttua sen on tultava toimeen omillaan, tulojen on katettava menot. Jäähalli ei saa ”kaatua kunnan syliin”, joutua kunnan avustusten varaan.
4. Kun jäähalli on valmis, sen aikaansaanut hallitus eroaa ja pääosakas päättää seuraavan hallituksen kokoonpanon.
Rahoitus järjestyi lopulta. Sen saaminen oli vaatinut lukuisan määrän tutkimuksia, anomuksia ja selvityksiä. Se oli vaatinut neuvotteluja, käyntejä aina Helsingissä opetusministeriössä, Lääninhallituksessa Turussa ja neuvotteluja Jääkiekkoliiton kanssa. Ratkaisevinta kuitenkin oli se, että Säkylän kunta ensin, sitten Köyliön ja Euran kunta suostuivat rahoituksen järjestämiseen sen jälkeen, kun valtion avustusosuuden saamisesta olisi tehty myönteinen päätös. Avustuksen saaminen ei ollut itsestään selvyys. Samaa avustusta nimittäin hakivat samaan aikaan Huittisten, Kokemäen, Kiukaisten ja Säkylän jäähallihankkeet. Säkylän hallihanke osoittautui realistisimmaksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi. Avustus myönnettiin Säkylän jäähallihankkeelle.
Varsinaista jäähallin rakentamista ei tehty talkootyönä, vaikka jotkut Säkylän kuntapolitikoista niin esittivätkin. Yhtiön hallitus ei halunnut tähän vaihtoehtoon ryhtyä. Se oli saanut tutustumismatkoillaan riittävästi tietoonsa huonoja kokemuksia suurien talkootyöprojektien epäonnistumisista. Näissä tapauksissa oli rakentamisen budjettiin merkitty utopistisen suuria talkootyösummia ja -suorituksia, mitkä eivät sitten toteutuneet. Lisäksi yhtiön hallituksella oli tiedossa Säkylän Urheilijoiden rajallinen kyky mobilisoida jäsenensä suureen, pitkäkestoiseen ja paljon työvoimaa vaativaan tehtävään.
Rakentaminen ja johtopäätökset
Urakkakilpailun jälkeen rakentamissopimus solmittiin YIT Porin Toimiston kanssa ns. KVR-urakkana. Suullisesti urakoitsijan kanssa sovittiin lisäksi, että työn eri vaiheissa rakentaja tarjoaa rahallista korvausta vastaan talkootyömahdollisuuksia Säkylän Urheilijoille, Lännen Kiekolle.
Hallin rakentaminen alkoi elokuussa 1996 ja hallin jäällä luisteltiin tammikuussa 1997. Jäähalliin ei ollut tarkoitus rakentaa ensi vaiheessa lainkaan kahviota, vain pieni kahvitupa. Kahvio olisi rakennettu sitten joskus myöhemmin. Onneksi näin ei tarvinnut toimia. Kun ihmiset näkivät työmaalla ensimmäiset maansiirrot ja heti sen jälkeen tolkuttoman suurelta näyttävän metallikehikon nousevan keskelle peltoa, he uskoivat hallihankkeen toteutuvan. Seurauksena oli yksityishenkilöiden innostus ostaa halliyhtiön osakkeita. Innostus tarttui myös liikeyritysten haluun ostaa mainostilaa hallista. Näin kertyneellä budjetoimattomalla rahalla, n. 0.4 milj. mk, kyettiin jo rakennusvaiheessa lisäämään iso kahviotila halliin.
Hallin vihkiäiset olivat helmikuussa 1997. Nimekseen halli sai suurimman mainostajan mukaan nimen ”Apetit Areena, Säkylän jäähalli”. Jäähalli tuli maksamaan kaikkineen n. 7 milj. mk. Valmis jäähalli oli velaton. Eikä se ole vielä vuonna 2014 jäähallin vastustajien povailuista huolimatta ”kaatunut kunnan syliin”.
Hallista omistavat nyt Säkylän kunta 74%, Euran kunta 13%, Köyliön kunta 4% sekä yksityiset yhdistykset ja ihmiset 9% - SäkU mukaanlukien.
Jäähallin valmistuttua rakentamisen aikainen yhtiön hallitus erosi vuosia sitten tekemänsä päätöksen mukaisesti huhtikuussa 1997. Kuusi vuotta jatkunut talkootyö oli päättynyt ja pääosakkaan johdolla yhtiölle valittiin uusi hallitus.
Jäähallille oli ollut sosiaalinen tilaus. Jäähallista tuli vuosikymmeniksi Säkylän koko vuoden käytössä olevana kunnan vilkkain urheilupaikka käyttäjämäärällä mitattuna.
