60 vuotta mittariin
– Raimo Kotsalon juhlamuistelot
Säkylän Urheilijoiden edellistä juhlaetappia, 60. toimintavuotta, vietettiin marraskuussa 2004 kaksipäiväisin menoin. Lauantain ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus seppeleenlaskuineen ja juhlakokous huomionosoituksineen.
Varsinainen pääjuhla käynnistyi sunnuntaina Honkalassa tervehdysten vastaanoton ja siikakeiton nauttimisen jälkeen. Juhlapuheen piti kanslianeuvos Kosti Rasinperä. Seuran pitkäaikainen sihteeri Raimo Kotsalo esitti salintäyteiselle yleisölle hauskan muistelon seuran 60-vuotisesta taipaleesta. Musiikista lämminhenkisessä tilaisuudessa vastasi Tuulimyllyn Puhaltajat.
Ohessa Kotsalon muistelot 7.11.2004:
Kunnioitetut kuulijani!
Perinteisissä tilaisuuksissa, joissa ohjelmaan on merkitty juhlivan yhdistyksen historiikki, kuulijat ottavat mahdollisimman mukavan asennon ja alkavat ajatella omia asioitaan, yrittäen samalla pysyä tarkkaavaisen näköisinä.
Tehkää tekin niin! Omaa historian opiskeluani hankaloitti vuosilukujen ja tapahtumain yhteensovittaminen. Yritän rasittaa teitä kuitenkin mahdollisimman vähillä vuosilukutiedoilla. Juhlivan seuramme merkittävimmät tapahtumat sijoittuvat pääasiassa viime vuosituhannen viimeiselle vuosisadalle ja kuluvan vuosituhannen alkuun.
Seuran alkutaivalta jäljittäessäni törmäsin erääseen lokakuun päivään vuonna 1923. Silloin nuorisoseuran kokouksessa alusti Nikolai Lehmus kiireellisen asian: Miten saataisiin juoppous pois paikkakunnaltamme. Väkijuomain käyttöä päätettiin yksimielisesti alkaa vastustaa ja saattaa salakauppiaat lailliseen edesvastuuseen.
Päätettiin perustaa urheiluseura, joka ohjaa nuorisoa voimistelun ja urheilun pariin. Asiaa valmistelevaan toimikuntaan nimettiin Arvo Korpela ja Nikolai Lehmus. Evästyksenä toimikunnalle asetettiin, että seuran tilaisuuksissa ei tulla kärsimään juoppoutta. Dopingin vastainen työ kotikunnassamme alkoi tuolloin.
Ajan hengen mukaisesti nuorison ohjaaminen urheilun pariin jäi voimistuvan Suojeluskunnan hoidettavaksi. Honkalan urheilukentän rakennustyö pantiin alulle 1933, ja lähes talkootyönä se valmistui seuraavana vuonna. Rahaa käytettiin vain kahdeksan tuhatta markkaa. Kenttäasian tultua kuntoon urheilutoiminta piristyi huomattavasti. Vuonna 1937 perustettiinkin Säkylän Suojeluskuntaväen Urheilijat, joka liittyi jäseneksi SVUL:n Satakunnan piiriin.
Vireästi alkaneen toiminnan keskeyttivät raskaat sotavuodet, jotka antoivat urheilun parissa karaistuneille miehille muuta tärkeää tehtävää. Tehtävää, jota täyttäessään moni heistä joutui antamaan henkensä vapautemme lunnaiksi. Useat ovat keskuudessamme kehossaan sodan arvet. Heitä Säkylän Urheilijat kunnioituksella ja kiitoksella muistaa.
Sitten tärkeä päivämäärä: Joulukuun 17. päivänä 1944 kello 13 pidettiin maatalousnaisten kahvilassa kokous, jossa päätettiin perustaa urheiluseura. Näin tapahtuikin ja seuran nimeksi kirjattiin Säkylän Urheilijat. Päätettiin myös, että seura toimii ainoastaan urheilun edistämiseksi eikä kannata mitään puoluetoimintaa. Säännöiksi hyväksyttiin SVUL:n mallisäännöt.
Valittiin seuralle johtokunta, johon tulivat Eino Laivuori puheenjohtajana, Heikki Salminen sihteerinä sekä jäseninä Arvo Korpela, Eero Pakula, Asseri Halme ja Lasse Sipilä. Varalle valittiin Väinö Mäkelä ja Heimo Mäki. Samalla päätettiin liittyä Urheiluliittoon, Voimisteluliittoon, Poikaurheiluliittoon, Hiihtoliittoon, Pesäpalloliittoon ja Uimaliittoon sekä SVUL:n Satakunnan piiriin.
Huolimatta ennakkoluuloista lähti vastaperustetun seuran toiminta ripeästi alkuun. Vanhemmat aiemmin urheiluriennoissa mukana olleet antoivat arvokasta tukea, ja mikä tärkeintä nuoria liittyi sankoin joukon seuran riveihin.
Käynnistettiin ns. kolmen pitäjän ottelu sekä kesällä että talvella. Pitäjät olivat Säkylä, Köyliö ja Vampula. Pyhäjärven ympärihiihdosta tehtiin aloite, joka toteutui ensimmäisen kerran vuonna 1947. Nämä toiminnat onnistuivat hyvin ja niillä oli erinomaisen aktivoiva vaikutus koko Pyhäjärviseudun urheiluelämään.
Toimintoihin innostuttiin niin, että päätettiin palkata seuralle päätoiminen toiminnanjohtaja. Päätöksen ennakkoluulottomuutta kuvastaa se, ettei tällaista henkilöä ollut vielä silloin yhdenkään muun seuran palveluksessa Satakunnassa. Ratkaisu osoittautui seuran kannalta onnistuneeksi. Eikä vähiten sen vuoksi, että toimeen onnistuttiin samaan urheilu- ja ennen kaikkea toiminnan mies Simo Erlin.
Piirin yleisurheiluvalmentajat kävivät seurassa ja nuoremmasta polvesta alkoi löytyä kyvykkäitä tyttöjä ja poikia. Vuonna 1949 uudeksi toiminnanjohtajaksi tuli Veini Saarikoski. Hänen johdollaan seuran yleisurheilu koki kovan nousun. Tauno Mäntysaari, Tellervo Mikola ja kumppanit juoksivat Säkylän Suomen kartalle.
Menestyksen ohessa Säkylän Urheilijat hoiti taloutensa turvaamista. Päätettiin tehdä seuralle kioski elokuvateatteria vastapäätä, jos vaan saadaan lupa Manttaalikunnalta. Lupa saatiin ja kioskin avulla Säkylässä urheiltiin vuosikymmen.
Vuonna 1950 lahjoitti Maalaisseura seuralle Honkalan kentän, josta seurasi taloudellisten panostusten merkittävää kasvua. Vielä saman vuonna aloitettiin kentän kunnostus talkootyönä. Kaikkiaan ulkopuolista apua saatiin kenttää varten kunnalta 350 000 ja valtiolta veikkausvoittovaroina 1100 00 markkaa. Markkamäärissä eivät näy ne tuhannet talkootunnit, joita kentän kunnostuksessa tehtiin.
Seuramme arkistoissa on valitettavasti iso aukko vuodesta 1959 aina vuoteen 1964. Mikäli jonkun kuulijan/lukijan tiedossa on jotain puuttuvista papereista, olisimme kiitollisia! Vuonna 1965 päätettiin Honkalan kenttä vuokrata kunnalle. Vuokrana oli kentän kunnossapito ja hoito.
Kuusikymmentäluvulla Säkylän Urheilijoiden toiminta laajeni. Uusia urheilumuotoja otettiin ohjelmaan, ja näin voitiin paremmin palvella jäsenistöä. Seitsemänkymmentäluvun aluksi seura kohosi yleisurheilussa valioluokkaan. Vuosikymmen jää historiaan Pirjo Mäkisen, Saila Perttulan, Urho Kujalan ja Markku Jauhiaisen hienoista saavutuksista. Tytöt olivat yleisurheilijoita ja pojat suunnistajia!
Seuramme varainhankintaan etsittiin myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi pilkkionginnan SM-kilpailujen ravintolan pito talkoovoimin mahdollisti noin puolet seuratoiminnasta vuonna 1971. Jätepaperinkeräys oli kuitenkin se perusrunko, jolle taloutta rakennettiin.
Jos rakennettiin, oltiin myös ahkeria purkajia. Ns. Gulfin huoltoasemarakennus oli suuri ja näyttävä purkutyö. Samaan purkurakennusten ketjuun liittyi myöhemmin Kesoilin huoltoasema. Väliin mahtui mm. omakotitaloja, lajittelurakennus, muuntajia ja koulun piharakennus.
Urheilumenestys jatkui kirkkaana mitalisateena vuosittain, varsinkin ampumahiihdon tultua seuran ohjelmaan. Johtokunnalla oli ilo kirjata menestyksiä seuran toimintakertomuksiin.
Taloudenhoitajamme 1980-luvulla opetti johtokunnalle uutta urheiluseurasanastoa. Seuran maksuvalmius heikko tarkoittaa, että rahat juuri ja juuri riittävät laskujen maksamiseen. Maksuvalmius kohtalainen tarkoittaa, että rahaa on jostain syystä runsaasti. Ystävien tuella ja talkootyöllä on varoja aina toimintaan löytynyt. Koskaan ei seurassa ole urheilutoimintaa tarvinnut supistaa rahanpuutteen takia.
Säkylän Urheilijat on vuosikymmenet ollut aktiivinen myös piiri- ja keskusjärjestön suuntaan. Edesmenneen piirijärjestön johtokunnassa oli seurastamme edustaja yli kahden vuosikymmenen ajan, samoin useissa piirin jaostoissa ja valiokunnissa. Valtakunnallisella tasolla olimme takavuosina suorastaan yliedustettuina, kun kahta SVUL:n lajiliittoa johti seuran edustaja samaan aikaan. En tunne maaseudulta vastaavaa tilannetta.
Olimme myös ensimmäinen seura maakunnassa, joka liittyi LIIKU:n jäseneksi. Satakunnan piirin urheilullinen lippulaiva on Pitkis Sport-leiri, jonka johdossa seurasta oltiin yli kymmenen vuoden ajan. Omaakin kesäleiriä kokeiltiin parin vuoden ajan, menestyksellä. Jätänkin asian seurajohdossa jatkaville uudelleen harkittavaksi.
Kuten arvoisat kuulijat huomaatte, olen välttänyt viime vuosikymmeniltä nimien mainitsemista, sillä jotain olen oppinut minäkin. Eihän siinä mitään pahaa ole, jos nimiä ja saavutuksia mainitaan. Mutta auta armias, jos joku jää mainitsematta – kokemusta on!
Käsittelin aiemmin seuran suorittamia purkutöitä, mutta rakennettukin on. Vanhoja papereita penkoessani vastaan tuli Säkylän ensimmäinen uimalaitos, joka sekin tehtiin seuran toimesta. Jäähalli, hiihtokeskus ja monet muut liikuntapaikat ovat rakennelmia, joissa olemme saaneet olla aktiivisesti mukana. Unohtamatta kilpahiihtolatuja, jotka jokatalvisina projekteina ovat työllistäneet hiihto- ja ampumahiihtojaoston talkoojoukkoja.
Lopuksi kiitän seuraväkeä näistä yli kolmestakymmenestä vuodesta, jotka olen saanut olla mukana rakentamassa parempaa Säkylää meille kaikille. Meinasipa unohtua: Olkaa tavarasta tarkkoja, kadonneen kahvikeittimen arvoitus ei ole vieläkään ratkennut!
