Pihkaniskat terävimmältä huipulta
Markku Jauhiainen
Urho Kujala ja Markku Jauhiainen
Säkylän Urheilijoiden suunnistusharrastus nousi vallan uudelle tasolle Porin Prikaatin jalkauduttua henkilökuntineen 1960-luvun alkupuolella Huovinrinteelle. Rastikansalle tutut nimet Kalevi Eilu, Veikko Lehtimäki, Erkka Nieminen ja Tuomas Tiitola takasivat lajin vasta-alkajille sen, että esimerkkiä ja neuvoja alkoi löytyä seurassa yhä enemmän myös omasta takaa.
Erityisen ison roolin kilpailu- ja valmennuspuolella ottivat Matti Juhonsalo sekä Säkylän kunnan liikuntasihteeri Raimo Laitinen. He saivat erityisesti lähiseudun nuoret miehet innostumaan lajista, ja tulosta alkoi syntyä tiuhaan tahtiin.
Jo varsin varhaisessa vaiheessa tuli selväksi, että seuran kasvatit Urho Kujala ja Markku Jauhiainen ovat omissa ikäluokissaan maan ehdotonta kärkeä. Urho voitti ensimmäisen SM-kultansa 1973 ja uudisti temppunsa kolme vuotta myöhemmin.
Vuonna 1974 Kujala ylsi ensi kertaa maaottelutehtäviin, ja hänet valittiin myös Suomen Suunnistusliiton huippu-urheilijoiden valmennusrenkaaseen. Vuosi lisää ja Urho oli jo Suomen ranking-ykkönen M18-sarjassa. Lisäksi palkintokaappiin kilahti viestipronssia yhdessä Markku Jauhiaisen ja Arto Kojon kanssa.
Vuodet 1976 ja 1977 olivat Urho Kujalalle loppukirin aikaa Säkylän Urheilijoiden riveissä. SM-mitaleiden määrä karttui neljällä, joista kaksi oli kultaista. Lisäksi hän voitti puolustusvoimien mestaruuden sekä valittiin kahdesti Satakunnan piirin parhaaksi suunnistajaksi.
Neljävuotiaana Säkylään muuttanut Markku Jauhiainen lähti seuran suunnistuskaartiin mukaan Raimo Laitisen vetämän alkeiskurssin kautta. Myös Urho Kujala oli mukana samalla kurssilla. Laitinen oli kartoittanut kouluista liikunnalliset nuoret ja lähti kehittämään heistä päämäärätietoisesti menestyviä rastireittien koluajia.
Raimo Laitinen on ollut Jauhiaisen mukaan hänen ja Urhon ehdoton oppi-isä, jota ilman ei sellaista menestystä olisi tullut.
- Rami käytti mittaamattoman määrän aikaa ja vaivaa, kuljettamalla meitä kisoihin ympäri maata. Ei jääty vain Satakuntaan, vaan haettiin ehkäpä muista poiketen kovuutta ja kokemusta kauempaakin.
Tärkeää työtä Jauhiaisen mukaan teki myös Juhonsalon Matti eli ”Juho”, kuten häntä kaveripiirissä kutsuttiin. Juho kartoitti maastoihin uusia karttoja ja teki myös pojille ”viiden sormen periaatteellaan” monia kinkkisiä harjoitusratoja.
Markku Jauhiainen voitti ensimmäisen henkilökohtaisen SM-mitalinsa 12-vuotiaana Petäjävedellä. Väriltään se oli pronssinen. Piiritason monivuotisen dominoinnin ja Kainuun rastiviikon voiton lisäksi palkintokaappiin kertyi viestipronssit vuosilta 1975 ja 1976 sekä lukematon määrä erilaisia plakettisijoja. Jukolan viestissä Markku oli parhaimmillaan seitsemäs. Vuonna 1985 hän oli Parman riveissä voittamassa historiallista SM-viestien tuplamestaruutta Lietoon.
Nuorten säkyläläisten pihkaniskojen menestys huomattiin pian myös lajin suurseuroissa. Opiskelun ja uusien mahdollisuuksien myötä molemmat siirtyivät 1978 pois Säkylän Urheilijoista. Urho Kujala Liedon Parmaan ja Markku Jauhiainen Kankaanpään Suunnistajien ja Vakkarastin kautta samaan seuraan.
Suunnistusura kuitenkin jatkui ja jos mahdollista vieläkin paremmin tuloksin. Muun muassa Urho oli kolmasti mukana lajin MM-kisoissa ja vuonna 1982 voittamassa myös Ruotsin kuulua Tiomila-viestiä.
Nykyisin Urho Kujala toimii liikuntalääketieteen professorina Jyväskylän yliopistossa ja Markku Jauhiainen koulutettuna hierojana sekä kalevalaisena jäsenkorjaajana Turussa.
