Seurauskollinen maaottelusprintteri
Seuran 2000-luvun alun selkeä kiintotähti oli pikajuoksija Elina Lax. Isänsä Markku Laxin opeilla koko uransa treenannut lahjakas sprintteri valittiin neljä kertaa peräkkäin Säkylän Urheilijoiden parhaaksi urheilijaksi. Osan urheilullisista geeneistään Elina on suurella todennäköisyydellä perinyt Annukka-äidiltä, joka kisaili saman sinikeltaisen seuralipun alla 1960- ja 70-luvun vaihteessa.
Elina Lax menestyi erinomaisesti läpi vuoden niin ulkoradoilla kuin hallissakin. Etusuoran hän kellotti parhaimmillaan aikaan 11,75. Harvemmin ohjelmaan kuulunut 200 metriä kulki sekin 24,72 sekuntiin. Elina kilpaili nuoruusvuosinaan myös kolmiloikassa, korkeudessa ja pituudessa, missä parhaaksi noteeraukseksi jäi tulos 574.
Säkyläläisen juoksu-uraan mahtui myös ripaus kansainvälistä menestystä. Maaotteluedustuksia kertyi tilille reilusti toista kymmentä. Lisäksi hän osallistui Suomen edustajana vuoden 2003 opiskelijoiden Universiadeihin Korean Deagussa.
Lax oli vuosikausia vakiojuoksija maamme naisten sekä nuorten pikaviestijoukkueissa. Tuloksellisesti arvokkain suoritus osui 22-vuotisten EM-kisojen 4x100 metrin viestiin, jossa suomalaisnelikon kaulaan ripustettiin pronssiset mitalit. Toistuviin pikkuvammoihin vuonna 2005 päättynyt kilpaurheilu-ura tuotti SM-tasolla kaikkiaan 16 mitalia, joista kultaisia oli kolme.
Elina Lax pysytteli pikkutytöstä lähtien uskollisesti kasvattajaseuransa Säkylän Urheilijoiden riveissä. Kosijoita kyllä varsinkin Varsinais-Suomen suunnalta riitti aina silloin tällöin. Elina oli kuitenkin tyytyväinen seuran toimintaan eikä nähnyt mitään tarvetta muualle siirtymiseen.
Turun suunnalla asuva Lax opiskelee tällä hetkellä työn ohessa sosionomiksi. Aiemmin hän toimi pitkään ensihoitajana Turun pelastuslaitoksella. Sen peruja on myös sotilaiden ja palomiesten maailmanmestaruus, jonka Elina nappasi naisten satasella New Yorkissa vuonna 2011.
