Viestintä hyvissä käsissä
Kun seuraa viestintäyrittäjä Jouko Korpisen työsarkaa Säkylän Urheilijoiden talkoojoukoissa, tuloksena on hengästyttävän pitkä lista pienistä lipukkeista ja lapuista mitä moninaisimpiin kisaviestinnän tehtäviin asti. Hän on ollut seuralle se luottohenkilö, jonka puoleen on ollut helppo kääntyä kisojen valmisteluissa, itse tapahtuman aikana sekä järjestelyjen onnistumisia puntaroitaessa.
Korpisen yhden miehen organisaatio on naputellut kisojen käsiohjelmat, tarvittavat ennakkojutut erilaisine kutsuineen ja aikatauluineen. Itse tapahtumassa hän on tarjonnut ammatillista apuaan parhaimmillaan kymmenille SM-kilpailuista raportoiville toimittajille.
Jouko on ollut seuran järjestelyorganisaation vakiokasvo kolme vuosikymmentä. Samasta ajankohdasta lähtien, kun hän kunnioitettavan lehtimiesuran tehneenä, monien mielestä jopa yllättäen, palasi takaisin synnyinseudulleen Säkylään.
SM-kisojen lukumäärästä kertovia sulkia on Korpisen hatussa kymmenkunta. Kutsusta kieltäytymistä hän ei ole omien sanojensa mukaan harkinnut vielä koskaan. Kerran Korpinen määrättiin tiedotustöiden lisäksi miltei puoliväkisin myös kilpailun sihteerin haastavaan pestiin. Se oli ennakkovalmisteluineen erittäin työläs ja aikaa vievä työjakso. Itse kisassa sihteerin paineet kuitenkin lopulta hellittivät, kun Kauko Anttilan johdolla toiminut rutinoitu kisakanslia otti kontolleen likimain kaikki juoksevat asiat.
Tulokset reaaliajassa
Jouko Korpisen tehtäväkuvaan on tiedonsiirron kehittyessä kuulunut myös kisojen nettisivuston hoito sekä tulosten ripeä siirto Suomen Tietotoimistolle ja lehdistölle. Erityisen haasteen alkuvuosien työlle toivat hitaat nettiyhteydet. Ne jämähtivät tämän tästä ison kuorman alla, ja turhauttavia siirtokatkoksia ilmeni tuhkatiheään.
Kun tänään puhutaan urheilun suurtapahtumien tiedonsiirrossa megatavuista, olivat ne 1990-luvun vaihteessa vielä muutaman kymmenen kilotavun luokkaa. Kehityksen myötä myös hankaliksi aiemmin osoittautuneet latukartat korkeuskäyrineen ovat piirtyneet käsiohjelmiin entistä helpommin. Ne piirrettiin alkuvuosina kilpailijoiden nähtäville käsin, sillä tietokoneet eivät silloin kyseisiä ohjelmistoja pitäneet sisällään.
Korpisen mittava panostus on ollut alusta pitäen tyypillistä seuratalkoolaisen työskentelyä. Rahaa siitä ei ole kertynyt, vaan työt on tehty korkeintaan materiaalikustanteet korvaamalla. Se on tapahtunut osittain omien lasten myötä, sillä myös he ovat harrastaneet aikoinaan monenlaista kilpaurheilua Säkylän Urheilijoiden puitteissa.
Jouko Korpisen suurin urheilullinen työpanos on ollut Eurajoella vuonna 1999 järjestetty Hiisi-Jukola. Siellä hän toimi kisaorganisaation viestintävaliokunnassa, ja vastasi nettisivuston sekä tulospalvelun lisäksi taitollisesti lähes kaikesta kisa- ja ilmoitusmateriaalista. Ison haasteen tapahtumaan toi kisakeskuksessa ensi kertaa toteutettu kiinalaismallinen seinälehti, jota lähiseudun ammattitoimittajat olivat hänen apunaan tuottamassa.
Partaharjun uintimestari
Jouko on urheillut itsekin monipuolisesti pikkupojasta lähtien. Suurin maineteko osuu 1950- 60-lukujen vaihteeseen, jolloin hän yhdessä säkyläläisen kaverinsa Veikko Aaltosen kanssa dominoi Partaharjun valtakunnallisen nuorisoleirin uintimatkoja. Pojat voittivat tasapuolisesti mestaruuksia kaikissa uintilajeissa ja kaikilla matkoilta.
Varsinaisen työuran Korpinen on puurtanut viestinnän saralla. Alkuvuosina hän oli toimittajana Säkylän- Köyliön ja Yläneen Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Turun Sanomissa, Yleisradio Turussa sekä uutispäällikkönä Iltasanomissa.
Takaisin Säkylään Jouko palasi 1980-luvulla ensin Turun Sanomien aluetoimittajaksi ja melko pian itsenäiseksi yrittäjäksi. Siinä työssä hän on toiminut melko tarkkaan kolmekymmentä vuotta.
