Talkoilla rakentamassa ja purkamassa
Dramaattisissa olosuhteissa lopetettu Säkylän Suojeluskunnan Urheilijat ja sen raunioille samana vuonna 1944 perustettu Säkylän Urheilijat ry ovat vaikuttaneet monella tapaa Säkylän kirkonkylän maiseman muokkaantumiseen. Urheiluseuramiehet ja -naiset ovat muovanneet Säkylän kyläkuvaa purkaen ja rakentaen.
Suurimmat uudistyöt ovat olleet Säkylän urheilukentän ja jäähallin aikaansaaminen. Myös Huovinrinteen ampumahiihtostadionin rakentamisessa seuran jäsenten panos on ollut merkittävä. Erilaisten rakennusten purkaminen taas on luonut mahdollisuuden muille tahoille rakentaa uutta kylämaisemaa.
Urheilukenttä
Säkylän urheilukenttä vihittiin käyttöön syyskuussa 1934. Vihkiäispuheessa todettiin, että nyt vihitty kenttä kuuluu järvi- ja harjumaisemineen maakunnan kauniimpiin.
Mutta ennen kuin vihkiäispuheeseen asti oli päästy, oli tehty mittava talkootyömäärä. Pääosin vuosina 1931 ja 1932 kenttätyömaalla tehtiin yli 400 miestalkootyöpäivää ja lähes 200 hevostalkoopäivää. Näihin lukuihin ei varmaankaan ole laskettu mukaan naisten osuutta muonitus- ja muissa huoltotehtävissä. Kaikkineen neljän vuoden aikana tehtiin varmaankin lähes 10 000 talkootyötuntia. Lisäksi jouduttiin teettämään vajaat 250 palkallista miestyöpäivää vuonna 1934, jotta kenttä saatiin valmiiksi.
Nykyaikana on vaikea kuvitella mitä tuollaisen talkootyömäärän tekeminen merkitsi maatalousvaltaisessa pienessä pitäjässä. Rakennustyö tehtiin keväällä, kesällä ja syksyllä samaan aikaan, kun maataloustyöt olivat kiihkeimmillään. Aivan varmasti useat miehet omien raskaiden töidensä lisäksi ahersivat monet lauantai- ja kenties sunnuntaipäivätkin kenttätyömaalla. Maansiirtokoneita ei ollut. Lapioiden ja kankien avulla väännettiin, käännettiin ja tasoitettiin kivikkoista järvenrantakaistaletta. Hevosten avulla siirrettiin kentän pohjalle sopimaton maa-aines muualle ja tuotiin täyttömaata tilalle sekä lopuksi hevosten vetämillä maatalouskoneilla silattiin lopputulos hienoksi. Naisetkin olivat varmasti mukana kevyemmässä fyysisessä työssä valmistaen ateriat talkooväelle ja istuttaen pääosan kentän reunoille asetelluista liki 2000:sta pensasaidan taimesta. (Valokuvat?)
Kentän myöhemmät vaiheet
Säkylässä on urheiltu tuloshakuisen aktiivisesti jo 1900 luvun alusta alkaen. Ensin Nuorisoseura Säkylän Karhun riveissä, sitten 1930-luvulla Säkylän Suojeluskunnan piirissä. Urheilukentän valmistuttua perustettiin Säkylän Suojeluskuntaväen Urheilijat niminen seura vuonna 1937, jolloin se liittyi myös SVUL:n Satakunnan piiriin. Tämän seuran toiminta lopetettiin Toisen Maailmansodan viimeisten taisteluiden vielä jatkuessa Euroopassa. Säkyläläismiehet perustivat uuden seuran, Säkylä Urheilijat ry:n, joulukuussa 1944 sen jälkeen, kun Säkylän Suojeluskunta oli ensin lahjoittanut omaisuutensa säkyläläisyhdistyksille ja lopettanut toimintansa.
Säkylän Urheilijat ry sai Honkalan urheilukentän omistukseensa vuonna 1950, kun Säkylän Maalaisseura lahjoitti sen seuralle.
Kun omaisuus lisääntyi, kasvoi myös talkootyön ja rahan tarve, jotta seuran talous pysyisi kunnossa. Kenttää ei oltu kunnostettu kahteen vuosikymmeneen ja nyt v 1950 kunnostustyö aloitettiin talkoilla. Valtion veikkausvoittovaroista ja Säkylän kunnalta v 1952 saadun merkittävän rahallisen tuen turvin kyettiin tuhansiin talkootyötunteihin nousseilla työsuoritteilla saamaan urheilukenttä asialliseen harjoituskenttäkuntoon.
Seuran johto katsoi, että kentän kunnossapito vei pieneltä seuralta kohtuuttomasti voimavaroja varsinaiselta urheilutoiminnan alueelta. Tästä syystä Säkylän kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen v 1965 päätettiin urheilukenttä vuokrata kunnalle. Vuokran kunta maksaisi kentän kunnossapidolla ja hoidolla. Pyhäjärven rannassa oleva sauna- ja varastorakennus jäi seuran hoitovastuulle. Vuosikymmenten kuluessa saunarakennuksen käyttöön ei ollut tarvetta, se unohtui ja rakennus rapistui. Talkootyöinto suuntautui tehtäviin, joista seuralle maksettiin rahallista korvausta.